01Mikä kroppikerroin on, yhdessä kappaleessa
Objektiivi projisoi pyöreän kuvan. Kenno on sen takana ja tallentaa siitä ympyrästä suorakulmion. Pienempi suorakulmio tallentaa vähemmän ympyrästä, joten kuva näyttää lähemmäs zoomatulta, vaikka objektiivissa ei muuttunut mikään. Kroppikerroin on vain täyskennon halkaisijan ja kyseisen formaatin halkaisijan suhde, ja polttovälisi kertominen sillä kertoo, mikä täyskennon objektiivi olisi rajannut saman kuvan. 50mm Micro Four Thirds -kennolla rajaa kuin 100mm täyskennolla. Objektiivi on yhä 50mm; se kerää valoa yhä kuin 50mm; se vain näkee vähemmän.
02Osa, joka aiheuttaa kaikki kiistat: aukko
Kaksi tosi väitettä, jotka kuulostavat ristiriitaisilta. Ensimmäinen: f/2.8 on f/2.8 jokaisessa formaatissa. Valotusmittarisi ei tiedä eikä välitä, mikä kenno objektiivin takana on, ja valotus on identtinen. Jokainen, joka käskee ”korjaamaan” valotuksesi kroppikertoimen vuoksi, on väärässä.
Toinen: samalla rajauksella pienempi kenno käyttäytyy kuin hitaampi aukko syväterävyyden ja kohinan suhteen. Kerro sekä polttoväli että aukkoluku kroppikertoimella saadaksesi täyskennon yhdistelmän, joka tuottaa saman valokuvan, sekä rajaukseltaan että taustan erottumiselta. Eli 25mm f/1.8 Micro Four Thirds -kennolla antaa kuvan, jonka 50mm f/3.6 antaa täyskennolla. Molemmat väitteet pätevät yhtä aikaa, koska ne vastaavat eri kysymyksiin: toinen koskee valotusta pinta-alayksikköä kohden, toinen koko kuvan yli kerättyä valon kokonaismäärää.
03Mitä pinta-alasarake oikeasti kertoo
Yllä olevan taulukon hyödyllisin yksittäinen luku on pinta-ala suhteessa täyskennoon, koska kennon pinta-ala vaikuttaa heikon valon suorituskykyyn paljon enemmän kuin megapikselimäärä. Täyskenno kerää noin 2.3 kertaa APS-C-kennon valon ja neljä kertaa Micro Four Thirds -kennon valon samalla rajauksella ja aukolla, mikä tarkoittaa suunnilleen yhden ja kahden aukkoportaan kohinaetua. Se on rehellinen versio väitteestä ”täyskenno on parempi heikossa valossa”, ja se vastaa noin yhtä ISO-porrasta kroppiporrasta kohden.
Se toimii myös toiseen suuntaan. Maisema- ja luontokuvaajat haluavat usein enemmän syväterävyyttä, ei vähemmän, ja Micro Four Thirds -runko antaa heille kaksi ylimääräistä aukkoporrasta sitä ilmaiseksi, rungon ja objektiivin yhdistelmässä, joka painaa puolet vähemmän. 300mm f/4 Micro Four Thirds -kennolla rajaa kuin 600mm ja mahtuu takintaskuun. Mikään formaatti ei voita kaikessa.
04Usein kysytyt kysymykset
Ei. f/2.8 ajalla 1/200 ja ISO 400 on sama valotus jokaisessa formaatissa. Kroppikerroin vaikuttaa rajaukseen, syväterävyyteen ja koko kuvan yli kerättyyn valon kokonaismäärään, ei koskaan mittarin lukemaan.
Noin 2.3x pinta-alaltaan 23.5x15.6mm APS-C-kennoon verrattuna ja noin 2.6x Canonin 22.3x14.9mm versioon verrattuna. Se on suunnilleen yhden ja neljänneksen aukkoportaan valonkeräysetu samalla rajauksella.
Historiallisia valmistuspäätöksiä, ei muuta. Canon päätyi kokoon 22.3x14.9mm 1.6x kroppiin, kun taas Sony, Nikon, Fujifilm ja Pentax käyttävät noin 23.5x15.6mm kokoa kertoimella 1.53x. Se on pieni ero, mutta se muuttaa jokaisen ekvivalenssiluvun, minkä vuoksi molemmat on listattu tässä erikseen.
Digitaalinen keskiformaatti, kuten Fujifilm GFX ja Hasselblad, on 44x33mm: noin 1.7x täyskennon pinta-ala. Todellinen, mutta kaukana nimen mieleen tuomasta 6x7cm filmikuvasta. Askel APS-C-kennosta täyskennoon on suurempi hyppy kuin täyskennosta digitaaliseen keskiformaattiin.